Mooseksen kirjan toinen puolisko kertoo yhden suvun historian, joka alkaa Aabrahamista ja jatkuu hänen lapsenlapsenlapsiinsa – Jaakobin poikiin. Kahdentoista lapsen joukosta erottui yksi, isänsä suosima ja Jumalan siunaama lapsi. Hänen nimensä oli Joosef, ja hänen tarinansa on yksi Raamatun suosituimmista. Hän oli isänsä rakkaan vaimon, Raakelin, suosikkipoika. Joosef sai satumaisen värisen takin ja nousi Egyptin valtakunnan toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi. Hänen omistautumisensa isiensä Jumalalle ja perheelleen sekä hänen elämänsä kiehtovat käänteet tekevät hänestä raamatullisen hahmon, jonka elämä on sekä mielenkiintoinen että opettavainen.
Etsitpä sitten oppituntia nuorelle, nuorelle aikuiselle tai reilusti yli keski-ikäiselle, osa siitä, mikä tekee Joosefin elämästä käyttökelpoisen hyveen opetteluun, on se, että se seuraa häntä nuoresta iästä kuolemaan asti ja jopa sen jälkeenkin. Jokainen vinjetti sisältää olennaisia opetuksia käytöksestä, vanhurskaudesta ja siitä, mitä tarkoittaa elää Jumalan sanan mukaan.
Tässä on viisi oppia, joita voimme oppia Joosefin, Jaakobin pojan, Egyptin johtajan, elämästä.
Vanhempien totteleminen on tärkeää
Vähän kaikki tietävät, että Joosef oli isänsä Jaakobin hyvin rakastama, mistä todisteena on monivärisen takin lahja. Sen lisäksi, että Joosef oli isänsä suosikkivaimon Raakelin poika, Raamattu osoittaa, kuinka kuuliainen Joosef oli isäänsä kohtaan. Seitsemäntoista-vuotiaana Joosefia ei vielä lähetetty hoitamaan lampaita veljiensä kanssa, mutta Jaakob lähetti toiseksi nuorimman poikansa tarkistamaan kymmenen vanhempaa veljeään Sikemiin.
Kun Joosef saapui paikalle, he eivät olleet siellä. He olivat matkustaneet vielä kaksitoista kilometriä kauemmas Dootaniin. Sen sijaan, että olisi palannut isänsä luo ja kertonut Jaakobille veljiensä laiminlyöneen velvollisuutensa, ”Joosef lähti veljiensä perään ja löysi heidät Dootanista” (1. Moos. 37:17b). Hän totteli isäänsä ja etsi veljiään kilometrien päästä kunnioittaakseen isäänsä.
Tee sitä, mikä on Jumalalle otollista, seurauksista välittämättä
Myydyttyään orjaksi Egyptiin Joosef palveli faraon vartioston päällikön Potifarin talossa ja saavutti nopeasti korkeimman aseman talossa. Nuorena ja komeana miehenä hän herätti Potifarin vaimon syntisen huomion, ja tämä yritti vietellä hänet. Hän oli aggressiivinen, ja Raamattu väittää 1. Moos. 39:10:ssä: ”…hän puhui Joosefille päivästä toiseen.”
Hänen monista yrityksistään houkutella Joosef syntiin huolimatta Joosef ei halunnut tehdä syntiä: ”Mutta hän kieltäytyi ja sanoi isäntänsä vaimolle: ”Katso, minun takiani isäntäni ei ole huolehtinut mistään talossa, ja hän on antanut kaiken, mitä hänellä on, minun vastuulleni”. Hän ei ole tässä talossa suurempi kuin minä, eikä hän ole salannut minulta mitään muuta kuin sinut, koska sinä olet hänen vaimonsa. Miten minä sitten voin tehdä näin suurta vääryyttä ja syntiä Jumalaa vastaan?”” (1. Moos. 38:8-9).”
Joosef tiesi, että Potifaria vastaan syntiä tekeminen oli väärin, mutta vielä pahempaa oli tehdä synti, koska se loukkasi Jumalaa. Lopulta Potifarin vaimo valehteli Joosefista väittäen tämän pahoinpidelleen häntä, ja hänet heitettiin vankilaan.
Jooseph totteli Jumalaa ja joutui sen vuoksi vankilaan. Mutta jopa vankilassa ”…Herra oli Joosefin kanssa ja osoitti hänelle lujaa rakkautta ja antoi hänelle suosiota vankilan vartijan silmissä” (1. Moos. 39:21). Sen tekeminen, mikä on oikein Jumalan silmissä, eikä ihmisten tapojen mukaan, on aina oikein, vaikka sillä olisi kielteisiä seurauksia. Jumala pitää huolta niistä, jotka rakastavat häntä ja tottelevat häntä, aivan kuten hän teki Joosefin kanssa.
Luotaminen Jumalan johdatukseen auttaa sinua valmistautumaan tulevaisuuteen
Kautta elämänsä Jumala siunasi Joosefia kyvyllä tulkita unia. Vankilassa ollessaan Joosef suoritti tämän teon faraon palvelijoille, joista yksi armahdettiin ja palasi palvelemaan Egyptin johtajaa. Myöhemmin farao näki hämmentävän unen, ja hänen palvelijansa kehotti häntä kutsumaan Joosefin paikalle.
Joosef kertoi faraolle, että uni tarkoitti, että Egyptillä olisi seitsemän vuotta runsautta, jota seuraisi seitsemän vuotta kuivuutta ja nälänhätää. Tämän vuoksi farao antoi Joosefin tehtäväksi valmistella kansaansa niukkuuden vuosiin. Jumala antoi Joosefille viisautta ja johdatusta tämän vaikean tehtävän suorittamiseen: ” Seitsemän runsaan vuoden aikana maa tuotti runsaasti, ja hän keräsi kaikki näiden seitsemän vuoden aikana Egyptin maassa tapahtuneet elintarvikkeet ja pani ne kaupunkeihin. Hän laittoi jokaiseen kaupunkiin ruokaa sitä ympäröiviltä pelloilta. Ja Joosef kokosi viljaa niin runsaasti kuin meren hiekkaa, kunnes hän lakkasi mittaamasta sitä, sillä sitä ei voinut mitata” (1. Moos. 41:47-49).
Sen vuoksi Egyptin kansa söi nälänhädän aikana, ja ihmisiä tuli kaikkialta maailmasta ostamaan ruokaa myös tuona aikana. Luottaminen Herran neuvostoon ja viisauteen on aina paras paikka aloittaa valmistautuminen tulevaisuuteen.
Hyväksyntää pitäisi aina laajentaa, jopa vuosia vahingon jälkeen
Nälänhädän vuoksi Joosefin perhe Hebronin laaksossa tarvitsi ruokaa. Niinpä veljekset matkustivat isänsä käskystä Egyptiin. He eivät tunnistaneet silloisen maailman mahtavimman kansakunnan kakkosmiestä nuoremmaksi veljeksi, jonka he olivat myyneet orjuuteen vuosikymmeniä aiemmin. Joosef kuitenkin tunnisti veljensä ensi silmäyksellä, ja hän itki useita kertoja kahden kesken.
Kun hän oli tehnyt vielä muutaman matkan Egyptiin ja tuonut mukanaan nuorimman veljensä Benjaminin Joosefin pyynnöstä, hän paljasti itsensä ja antoi heille anteeksi. He pelkäsivät lähestyä häntä, mutta hän sanoi: ”Lähestykää minua, olkaa hyvä” (1. Moos. 45:4b). Kaikkien näiden vuosien jälkeen Joosef antoi veljilleen anteeksi heidän vääryytensä, vaikka he alun perin lähestyivät häntä pikemminkin peloissaan kuin katuen.
Ennustaen sitä ansaitsematonta armoa, jonka Jeesus toisi vuosisatoja myöhemmin, Joosef ei kannattanut kaunaa, vaan hän oli valmis ja odotti avosylin ja kutsui anteeksiantoa tarvitsevia ottamaan sen vastaan. Se on loistava malli tämän päivän uskoville, jotka saattavat kamppailla anteeksiannon kanssa ja olla tekemisissä jonkun kanssa, jolla on katumaton henki. Kärsivällisyys ja armo ovat tärkeitä, kuten Joosef havainnollisti.
Jumala on suvereeni elämämme pimeimpinä hetkinä
Vaikka Joosef nousi lopulta valtaan, rikkauteen ja kuuluisuuteen, hän koki monia synkkiä päiviä. Hänen veljensä vihasivat häntä ja myivät hänet orjuuteen; hän vietti vuosia vankilassa, koska oli päättänyt olla tekemättä syntiä, ja ne, joita hän auttoi, unohtivat hänet pitkään. Kaikista näistä koettelemuksista huolimatta hän säilytti uskonsa.
Kun hän pääsi jälleen yhteen veljiensä kanssa, hän saattoi sanoa vilpittömästi: ”Älkääkä nyt ahdistuko tai suuttuko itsellenne siitä, että te myitte minut tänne, sillä Jumala lähetti minut teidän edellänne säilyttämään elämän… Ja Jumala lähetti minut ennen teitä säilyttääkseen teille jäännöksen maan päällä ja säilyttääkseen teille elossa monta eloonjäänyttä. Ette siis te minua tänne lähettäneet, vaan Jumala…”. (1. Moos. 45:5&7-8a).
Elämän myrskyissä, pimeinä hetkinä, takertukaa Jumalan lupauksiin tietäen, että hänen suvereeni suunnitelmansa sisältää ”kuoleman varjon laakson” (Ps. 23:4), mutta hän on lastensa kanssa. Joosef osoittaa, miten Jumalaa voi ylistää pimeissä paikoissa ja miten voi kiittää Häntä siitä, että Hän kantaa seuraajansa näiden paikkojen läpi.
Voi tuntua siltä, että Joosefin elämän kaltainen elämä on mahdotonta, mutta Jumala kutsuu meitä kaikkia erilaisiin määränpäihin. Vaikka useimmat ihmiset eivät tule olemaan suurten maiden tai mahtavien valtakuntien johtajia, Joosef vaelsi Herran kanssa, ja hänen luonteensa – hyveet, joiden mukaan hän eli – ovat saavutettavissa uskovalle, joka vaeltaa Herran kanssa.
Joosefin elämässä on kaksi suurta teemaa, jotka tiivistävät hyvin kaikki viisi kohtaa. Ensimmäinen tulee Joosefin veljilleen antamasta julistuksesta: ”Mitä teihin tulee, te tarkoititte pahaa minua vastaan, mutta Jumala tarkoitti sen hyväksi…”. (1. Moos. 50:20a). Tämä tunne pätee myös Potifarin vaimon kohdalla ja ajoittain nykyajan uskovan elämässä. Itse asiassa se pätee koko ihmiskunnan historiaan: sen, mitä ihmiskunta aikoo pahaksi, Herra aikoo hyväksi ja suunnitelmansa mukaisesti. Toinen tärkeä teema ja opetus on, että ”Herra oli Joosefin kanssa…”. (1. Moos. 39:2a), ja tietysti Hän on kaikkien lastensa kanssa, myös tänä päivänä.”
Muistamalla nämä kaksi teemaa ja oppimalla Joosefin raamatullisesta esimerkistä voi uskova tulla lähemmäksi Herraansa. Yhdistä Joosefin tutkiminen rukoukseen vaikeina aikoina, etsi Jumalan tahtoa ja katso, mitä muita opetuksia tästä merkittävästä historiallisesta miehestä voi saada.
Kuvakrediitti: Unsplash/Ahmed Hasan
Lähteet
Beitzel, Barry J. Biblica The Bible Atlas: Sosiaalinen ja historiallinen matka läpi Raamatun maiden. Victoria: Global Book Publishing, 2006.
Kendall, R.T. God Meant It For Good. Waynesboro: Authentic Media, 2006.
Mann, Thomas. Joosef ja hänen veljensä: Tarinat Jaakobista, nuoresta Joosefista, Joosef Egyptissä, Joosef elättäjästä. New York: Alfred A. Knopf, 2005.
Bethany Verrett on vapaa kirjailija ja toimittaja. Hän ylläpitää uskon- ja elämäntapablogia graceandgrowing.com, jossa hän pohtii Herraa, elämää, kulttuuria ja palvelutyötä.
Bethany Verrett on vapaa kirjoittaja ja toimittaja. Hän ylläpitää uskon ja elämäntyylin blogia graceandgrowing.com, jossa hän pohtii Herraa, elämää, kulttuuria ja palvelutyötä.