NarrativeEdit
Kaksi miestä ristiinnaulittiin samanaikaisesti Jeesuksen kanssa, toinen hänen oikealla ja toinen vasemmalla puolellaan (Matteus 27:38, Mark. 15:27-28,32, Luuk. 23:33, Joh. 19:18), minkä Markuksen evankeliumi tulkitsee Jes. 53:12 profetian täyttymykseksi. Matteuksen evankeliumin ja Markuksen evankeliumin mukaan kumpikin varkaista pilkkasi Jeesusta (Matt. 27:44, Mark. 15:32); Luukas kuitenkin mainitsee, että:
39 Mutta yksi siellä roikkuneista rikollisista herjasi Jeesusta sanoen: ”Etkö sinä ole Messias?”. Pelasta itsesi ja meidät.”
40 Toinen kuitenkin nuhteli häntä ja vastasi: ”Eikö sinulla ole Jumalan pelkoa, sillä sinä olet saman tuomion alainen? ”41 Ja tosiaankin meidät on tuomittu oikeudenmukaisesti, sillä saamamme tuomio vastaa rikoksiamme, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään rikollista. ”42 Silloin hän sanoi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.”
43 Hän vastasi hänelle: ”Aamen, minä sanon sinulle tänään, että sinä olet minun kanssani paratiisissa.” 23:39-43
”Aamen … tänään … paratiisissa ”Muokkaa
Luk. 23:43 käännetty lause ”Aamen, minä sanon teille, tänään te olette paratiisissa” (”Ἀμήν σοι λέγω σήμερον μετ’ ἐμοῦ ἔσῃ ἐν τῷ παραδείσῳ”. Amén soi légo sémemeron met’ emoû ése en tôi paradeísoi) on kiistanalainen vähemmistö versioissa ja kommentaareissa. Kreikankielisissä käsikirjoituksissa ei ole välimerkkejä, joten adverbin ”tänään” liittäminen verbiin ”olla”, kuten ”Aamen, minä sanon teille, tänään te olette kanssani paratiisissa” (enemmistön näkemys), tai verbin ”sanoa”, kuten ”Aamen, minä sanon teille tänään, te olette kanssani paratiisissa” (vähemmistön näkemys), on riippuvainen Koine-kreikan sanajärjestyskäytäntöjen analysoinnista. Suurin osa muinaisista raamatunkäännöksistä noudattaa myös enemmistön näkemystä, ja vain arameankieliset Curetonian evankeliumit todistavat merkittävästi vähemmistön näkemyksen puolesta. Tämän seurauksena jotkut rukoilijat tunnustavat hyvän varkaan ainoaksi henkilöksi, jonka Raamattu ja Jeesus itse ovat vahvistaneet pyhimykseksi – toisin sanoen henkilöksi, jonka tiedetään olevan paratiisissa kuoleman jälkeen. Tuomas Akvinolainen kirjoitti:
Herran sanoja (Tänä päivänä … paratiisissa) ei siis ole ymmärrettävä maallisesta tai ruumiillisesta paratiisista, vaan siitä hengellisestä paratiisista, jossa voivat olla, sanotaan olevan, kaikki ne, jotka ovat jumalallisen kirkkauden nautinnossa. Siihen paikkaan, että varas nousi Kristuksen kanssa taivaaseen, jotta hän voisi olla Kristuksen kanssa, kuten hänelle sanottiin: ”Sinä olet oleva minun kanssani paratiisissa.” Mutta mitä palkkaan tulee, hän oli paratiisissa, sillä siellä hän maistoi ja nautti Kristuksen jumalallisuutta yhdessä muiden pyhien kanssa.
NimetönEdit
Vain Luukkaan evankeliumissa kuvataan yhtä rikollisista katuvaiseksi, eikä siinä mainita hänen nimeään.
Augustinus Hippolaiselta ei nimeä varasta, mutta pohtii, eikö häntä olisi ehkä jossain vaiheessa kastettu.
Perinteen mukaan Hyvä varas ristiinnaulittiin Jeesuksen oikealle puolelle ja toinen varas hänen vasemmalle puolelleen. Tästä syystä Jeesuksen ristiinnaulitsemista koskevissa kuvauksissa Jeesuksen pää on usein kallistettu oikealle, mikä osoittaa hänen hyväksyvän Hyvän varkaan. Venäjän ortodoksisessa kirkossa sekä krusifiksit että ristit on tavallisesti tehty kolmella ristikolla: ylin risti edustaa titulusta (Pontius Pilatuksen kirjoittamaa kirjoitusta, joka naulattiin Jeesuksen pään yläpuolelle), pidempi ristitanko, johon Jeesuksen kädet naulattiin, ja alareunassa oleva vino rima, joka edustaa jalkatukea, johon Jeesuksen jalat naulattiin. Jalkatuki on vinossa, osoittaa ylöspäin kohti Hyvää varasta ja osoittaa alaspäin kohti toista.
Johanneksen Krysostomoksen mukaan varas asui autiomaassa ja ryösti tai murhasi kenet tahansa, joka oli niin onneton, että kohtasi tiensä. Paavi Gregorius I:n mukaan hän ”syyllistyi vereen, jopa veljensä vereen” (veljemurha).
NimenMuokkaa
”Dismas ”Muokkaa
Lukeksen nimettömälle katuvaiselle varkaalle annettiin myöhemmin nimi Dismas varhaisessa kreikankielisessä uusintaversiossa Acta Pilati ja latinankielisessä Nikodeemuksen evankeliumissa, jonka osia voidaan ajoittaa neljännen vuosisadan loppupuolelle. Nimi ”Dismas” saattaa olla peräisin kreikan sanasta, joka tarkoittaa ”auringonlaskua” tai ”kuolemaa”. Toisen varkaan nimeksi ilmoitetaan Gestas. Syyrialaisen lapsievankeliumin Hyvän varkaan elämässä (Histoire Du Bon Larron ranskaksi 1868, englanniksi 1882) Augustinus Hippolaisen mukaan varas sanoi Jeesukselle, lapselle: ”
Anne Katariina Emmerich näki Pyhän perheen ”uupuneena ja avuttomana”; Augustinus Hippolaisen ja Pietari Damianuksen mukaan Pyhä perhe tapasi Dismaksen näissä olosuhteissa. Aleksandrian paavi Theofilus (385-412) kirjoitti ristiinnaulitsemisesta ja hyvästä varkaasta kertovan homilian, joka on koptilaisen kirjallisuuden klassikko.
”Demas ”Muokkaa
Koptilaisessa ortodoksisuudessa hän on nimeltään Demas. Tämä on nimi, joka hänelle annetaan kertomuksessa Joosef Arimatian Joosefista.
”Titus ”Edit
Apokryfinen Syyriankielinen lapsuudenevankeliumi kutsuu kahta varasta nimellä Titus ja Dumachus, ja se lisää siihen kertomuksen siitä, kuinka Titus (hyvä) esti muita seurueessaan olleita varkaita ryöstämästä Mariaa ja Joosefia heidän paetessaan Egyptiin.
”Rakh ”Muokkaa
Venäläisessä perinteessä Hyvän varkaan nimi on ”Rakh” (ven. Рах).
PyhimysMuokkaa
Katolinen kirkko muistaa Hyvää varasta 25. maaliskuuta. Roomalaisessa marttakirjassa on seuraava merkintä: ”Jerusalemin pyhän varkaan muisto, joka tunnusti Kristukselle ja kanonisoi hänet itse Jeesuksen ristillä sillä hetkellä ja ansaitsi kuulla häneltä: ”Tänään sinä olet kanssani paratiisissa.”” Hänen mukaansa on nimetty useita kaupunkeja, kuten San Dimas Kaliforniassa. Myös seurakuntakirkkoja on nimetty hänen mukaansa, kuten Church of the Good Thief Kingstonissa, Ontariossa, Kanadassa, joka on rakennettu läheisen Kingstonin vankilan vankien toimesta, Saint Dismas Church Waukeganissa, Illinoisin osavaltiossa, Old Catholic Parish of St Dismas Coseleyssä ja Church of St. Dismas, the Good Thief, katolinen kirkko Clintonin vankilassa Dannemorassa, New Yorkissa.
Itäortodoksinen kirkko muistaa häntä pitkäperjantaina ristiinnaulitsemisen ohella. Synaksarionissa tarjotaan hänen kunniakseen tämä pari:
Edenin lukitut portit on Varas avannut auki,
Pantuaan avaimen sisään: ”Muistakaa minua.”
Häntä muistetaan perinteisessä itäortodoksisessa rukouksessa, joka lausutaan ennen eukaristian vastaanottamista: ”En puhu salaisuudestasi vihollisillesi, enkä Juudaksen tavoin anna sinulle suudelmaa, vaan varkaan tavoin tunnustan sinut: Muista minua, Herra, valtakunnassasi.”
ArtEdit
Keskiaikaisessa taiteessa pyhä Dismas kuvataan usein Jeesuksen mukana helvetin ahdistuksessa, josta kerrotaan 1. Piet. 3:19-20:ssä ja Apostolien uskontunnustuksessa (vaikka kumpikaan näistä teksteistä ei mainitse varasta).
Itäortodoksisessa kirkossa yksi pitkäperjantain virsistä on nimeltään ”Hyvä varas” (tai ”Viisas varas”, kirkkoslaaviksi: ”Razboinika blagorazumnago”), ja siinä puhutaan siitä, kuinka Kristus myönsi Dismakselle paratiisin. Venäjän ortodoksisessa kirkossa käytetään useita sävellyksiä tästä virrestä, ja se on yksi pitkäperjantain matinajumalanpalveluksen kohokohdista.
Samuel Beckettin teoksessa Godot’ta odotellessa päähenkilöt Vladimir ja Estragon keskustelevat lyhyesti neljän evankelistan kertomusten epäjohdonmukaisuuksista katuvaisten ja katumattomien varkaiden välillä. Vladimir päättelee, että koska vain Luukas sanoo, että toinen näistä kahdesta pelastui, ”silloin näiden kahden on täytynyt olla kirottuja, miksi uskoa häntä eikä muita?”
.