Donor Eggs Epigenetics and Birth Mother
Do birth mothers using donor eggs have a significant impact on the development and future health of their babies? Yksiselitteinen vastaus on kyllä. Koska vauvan DNA on peräisin vain munasolujen luovuttajalta ja siittiöiden antajalta, monet munasolujen luovutusta käyttävät naiset ovat huolissaan siitä, että he eivät jaa mitään geneettistä tietoa lapsensa kanssa. Runsaat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että synnytystä edeltävällä kohdun ympäristöllä on ratkaiseva merkitys sikiön aivojen kehitykseen, lapsuuden aineenvaihduntaan , immuunijärjestelmän terveyteen ja moniin muihin tekijöihin. Lue lisää saadaksesi tietoa elintärkeästä roolista, joka kehollasi on tulevan lapsesi kehityksessä.
Synnytystä edeltävän ikkunan merkitys
Ihmisen kehityksen aikana on useita herkkiä aikoja. Raskautta edeltävä aika (eli aika ennen raskautta) ja synnytyksen jälkeinen aika (aika synnytyksen jälkeen) ovat tärkeässä asemassa lapsesi terveyden kannalta. Ratkaisevin ajankohta ihmisen kehityksessä on kuitenkin aika, jonka lapsi viettää kohdussa. Tätä ajanjaksoa kutsutaan synnytystä edeltäväksi ikkunaksi.
Historiallisesti kohtua on pidetty pelkkänä uunina. Vaikka olemme jo sukupolvien ajan tienneet, että kohtu tuottaa vauvalle happea ja ravintoaineita, olemme vasta hiljattain alkaneet tutkia, kuinka tärkeä kohdun ympäristö on ihmisen kehitykselle. Sekä ihmisillä että eläimillä tehdyt uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että äidin ympäristö vaikuttaa aivojen kehitykseen, aineenvaihduntaan, immuunijärjestelmän toimintaan ja muuhun.
Biologisesta näkökulmasta tämä on järkevää. Synnytystä edeltävä ikkuna antaa äidille mahdollisuuden valmistaa lapsensa ulkomaailmaan. Terve kohtu välittää vauvalle terveelliset ympäristöolosuhteet. Valitettavasti epäsuotuisat ympäristöolosuhteet voivat myös vaikuttaa vauvaan negatiivisesti. Yksi hyvin tutkittu esimerkki tästä ilmiöstä osoittaa, kuinka suuri merkitys äidin elinolosuhteilla voi olla vauvan kehitykseen.
Mitä voimme oppia Alankomaiden nälkätalvesta
Yksi ensimmäisistä kerroista, jolloin tutkijat pystyivät tutkimaan äidin ympäristön vaikutuksia lasten terveyteen, oli toisen maailmansodan jälkeen. Talvella 1944 ja 1945 Saksan miehitys aiheutti Alankomaissa ruokatoimitusten pysähtymisen. Tämä Alankomaiden nälkätalvena tunnettu ajanjakso johti laajalle levinneeseen nälänhätään ja nälkäoloihin. Tänä aikana monet hollantilaiset söivät vain 400 kaloria päivässä. Alankomaiden nälkätalven aikana syntyneitä lapsia tutkittiin vuosikymmeniä myöhemmin, ja tutkijat havaitsivat, että näillä ihmisillä oli varttuessaan enemmän liikalihavuutta ja diabetesta kuin väestöllä yleensä.
Nälänhädän aikana nälkää näkevät äidit ”kertoivat” sikiöilleen, että ruokatarjonta oli vähäistä ja että heidän elimistönsä on säästettävä kaloreita. Nälänhätä kuitenkin loppui näiden vauvojen synnyttyä, ja he kasvoivat sodanjälkeisellä ruokarikkaalla aikakaudella. Näille vauvoille kehittyi luonnostaan aineenvaihduntasairauksia, jotka johtuivat heidän nälkää näkevien äitiensä kohdun ympäristöstä ja jotka altistivat heidät lihavuudelle ja muille painoon liittyville terveysongelmille. Hollannin nälkätalvi on esimerkki siitä, miten voimakas vaikutus äidin kohdulla voi olla lapsen terveyteen ja kehitykseen.
Psykologinen stressi ja vauvasi terveys
Vaikka et luultavasti joudu raskautesi aikana yhtä stressaaviin olosuhteisiin kuin Hollannin nälkätalvi, jokapäiväisessä elämässäsi esiintyvillä stressitekijöillä voi silti olla vaikutusta vauvaan. Fyysiset stressitekijät vaikuttavat luonnollisesti äidin terveyteen, mutta uudet todisteet ovat osoittaneet, että äidin psyykkinen stressi raskauden aikana voi lisätä vauvan fyysisten ja psyykkisten haittavaikutusten riskiä.
Psykologinen stressi saa naisen kortisolitasot nousemaan. Kortisoli, joka tunnetaan myös stressihormonina, voi läpäistä istukan ja vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen. Tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden äidin kohonneiden kortisolitasojen ja lapsuusiän aivojen anatomian ja kognitiivisen suorituskyvyn muutosten välillä. Psykologinen stressi voi myös aiheuttaa äidin tulehdusreaktion, joka voi johtaa siihen, että tulehdusmolekyylit kulkeutuvat vauvaan myös istukan kautta. Nämä tulehdusmolekyylit voivat vaikuttaa sikiön aivojen hermoyhteyksiin, mikä voi aiheuttaa kognitiivisen kehityksen viivästymistä ja edistää tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen kasvaessa.
Äidin psykologisesta stressistä johtuva tulehdus voi aiheuttaa lapselle myös fyysisiä ongelmia. Tämä tulehdus voi lisätä lapsesi riskiä lihavuuteen, insuliiniresistenssiin, epänormaaleihin lipidiprofiileihin ja immuunijärjestelmän sairauksiin. Stressi on osa kaikkien jokapäiväistä elämää. On kuitenkin tärkeää muistaa, että psyykkinen terveytesi voi vaikuttaa lapseen. Jos sinulla on ongelmia mielenterveyden kanssa, keskustele lääkärisi kanssa. Yhdessä voitte laatia suunnitelman, jonka avulla voitte pysyä psyykkisesti mahdollisimman terveinä vauvanne kannalta.
How Your Genes Impact Your Baby: Understanding the Science
Miten ympäristön muutokset vaikuttavat kasvavaan sikiöön? Tiedämme, että geenit ohjaavat viime kädessä kaikkia inhimillisiä prosesseja; ja jos käytät luovutettuja munasoluja, nämä ovat munasolusi luovuttajan geenit. Kytkimillä, jotka kytkevät geenimme päälle ja pois päältä, saattaa kuitenkin olla vielä suurempi merkitys terveyteen ja kehitykseen. Näitä kytkimiä kutsutaan epigeneettisiksi kontrolleiksi.
Epigeneettisen kontrollin tutkituimpaan muotoon kuuluu geenien hiljentäminen metyyliryhmäksi kutsutun molekyylin sijoittamisella (tunnetaan myös nimellä DNA-metylaatio ). Kun tutkijat tutkivat Alankomaiden nälkätalven aikana syntyneitä lapsia, he huomasivat, että lapsilla oli erilaiset metylaatioprofiilit. Tutkijat tutkivat parhaillaan erilaisia epigeneettisiä kontrolleja ymmärtääkseen paremmin, mitkä olosuhteet vaikuttavat sikiön kehitykseen. Tutustumme muihin epigenetiikan jännittäviin kehityskulkuihin tulevissa blogikirjoituksissa, joten pysykää kuulolla.
Äidin ympäristön parantaminen
Miten tuleva äiti voi parantaa synnytystä edeltävää ympäristöään, kun otetaan huomioon, että meillä on alkeellinen ymmärrys sikiön kehitykseen vaikuttavista prosesseista? Tervejärkisin lähestymistapa on sellainen, jonka useimmat naiset omaksuvat jo raskauden aikana. Pitämällä yllä optimaalista painoa, omaksumalla terveellisiä ruokailutottumuksia, välttämällä alkoholia, valvomalla kofeiinia ja ottamalla raskaudenaikaisia vitamiineja voit luoda vauvallesi terveellisen ja lohdullisen kohdun ympäristön. Stressitasojen huomioiminen ja stressiä vähentävien aktiviteettien ylläpitäminen raskauden aikana ovat yhtä tärkeitä terveellisen kohtuympäristön luomiseksi vauvallesi.
On huomattava, että myös raskautta edeltävällä ajalla on ratkaiseva merkitys vauvan kehitykselle. Näin ollen näiden terveellisten lähestymistapojen omaksuminen on parasta aloittaa ennen hedelmöittymistä. Terveellisten elämäntapojen aloittaminen ennen raskautta ja näiden elämäntapojen ylläpitäminen raskauden aikana auttaa kehoasi pysymään terveenä vauvan kehittyessä.
Vaikka suurin osa tämän alan tutkimuksista on keskittynyt epäsuotuisaan äitiysympäristöön, on perusteltua olettaa, että terveellinen äitiysympäristö todennäköisesti vaikuttaa aivojen kehitykseen ja lapsuuden terveyteen myönteisellä tavalla. Optimaalisen terveyden ylläpitäminen tukee todennäköisesti lapsen terveitä kognitiivisia ja käyttäytymistoimintoja, aineenvaihduntaa , ja asianmukaista immuunijärjestelmän vastetta.
Johtopäätökset…
Jopa sen jälkeen, kun olet oppinut kohtusi ratkaisevasta roolista sikiön kehityksessä, saatat yhä miettiä ”näyttääkö vauva minulta?”, kun käytät luovutusmunia. Tätä ihmettelevät myös naiset, jotka tulevat raskaaksi luonnollisesti! Loppujen lopuksi ei ole mitään keinoa määrittää, miltä lapsesi tulee tarkalleen näyttämään. Se, mihin voit kuitenkin vaikuttaa, on olosuhteet, joissa lapsesi kehittyy.
Vaikka hedelmöittyminen alkaa, kun munasolu kohtaa siittiösolun, äitiys alkaa kohdussa. Lapsuuteen vaikuttavat tekijät alkavat äidin kehossa jo kauan ennen kuin hän tulee raskaaksi. Kohdun ympäristö vaikuttaa vauvan kehitykseen monin tavoin. Pidä huolta itsestäsi ennen raskautta ja jatka hyviä terveystottumuksia, kun vauva kehittyy sisälläsi. Näin voit siirtää terveyshyödyt lapsellesi ja antaa hänelle parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuuteen.