Tieteellinen luokittelu
Yleinen nimi narvivalas, yksisarvivalas Kuningaskunta Animalia Phylum Chordata Luokka Nisäkkäät Järjestys Cetacea; nyttemmin Cetartiodactyla Alaluokka Odontoceti Perhe Monodontidae
Suku Laji Monodon (”yksi hammas”) monoceros (”yksi sarvi”)
Fast Facts
Kuvaus Narvivalas tunnetaan ehkä parhaiten äärimmäisen pitkistä syöksyhampaistaan. Ne ovat ainoat valaat, joilla niitä on. Keihäs on ontto hammas, joka kiertyy aina vastapäivään kallon vasemmalta puolelta. Se voi olla 2,5-2,7 metriä pitkä. Useimmilla narvivalailla on vain yksi syöksyhammas, mutta on raportoitu myös narvivalaita, joilla on kaksi syöksyhammasta. Niitä esiintyy lähes yksinomaan uroksilla, ja naaraista, joille on kehittynyt syöksyhammas, on vain hajanaisia raportteja. Norsuvalaiden leuoissa ei ole muita näkyviä hampaita. Valkovalaalla ei ole selkäevää, kuten valasvalailla, vaan sillä on selkäharju. Varttuneilla narvivalailla on yleensä mustavalkoinen täplikäs väritys selkäpuolella, kun taas vanhemmat narvivalaat voivat olla lähes täysin valkoisia. Norsuvalaiden vasikat ovat tyypillisesti pilkullisen harmaita. Koko Vastasyntyneet vasikat ovat keskimäärin 1,6 metrin pituisia
Uros: Naaraat: Aikuiset norsuvalaiden urokset ovat jopa 5 m (16,1 jalkaa) pitkiä ilman keihästä
Naaras: Naaraat ovat pienempiä, pituudeltaan jopa 4 m (13 ft.) Paino Syntyessään vasikat voivat painaa jopa 80 kg (176 lbs.)
uros: Aikuiset urokset painavat jopa 1 600 kg (3 200 lbs.)
naaras: Aikuiset naaraat voivat painaa jopa 900 kg (2 000 lbs.).) Ruokavalio Narvaalin ruokavalio koostuu kaloista, kalmarista ja katkaravuista, erityisesti arktisista kalalajeista, kuten grönlanninpallaksesta (Reinhardtius hippoglossoides), arktisesta turskasta (Boreogadus saida) ja napaturskasta (Arctogadus glacialis). Tiineys 14-15 kuukautta Tiineysaika Koko talven ja kevään ajan, huippu huhtikuussa Imetyksen kesto Vähintään 12 kuukautta Sukukypsyys Uros: 8-9 vuotta
Naaras: 4-7 vuotta Elinikä Jopa 50 vuotta Levinneisyys Norsunvalaat asuvat pääasiassa arktisen alueen Atlantin puoleisella sektorilla, ja ne ovat harvinaisia Tyynenmeren puoleisella sektorilla. Pääasiallinen levinneisyysalue ulottuu Kanadan keskiseltä arktiselta alueelta itään Grönlantiin ja Venäjän itäiselle arktiselle alueelle. Niitä havaitaan harvoin Venäjän itäisellä arktisella alueella, Alaskassa tai Kanadan läntisellä arktisella alueella. Kesällä norsuvalaat viettävät noin kaksi kuukautta jäättömissä matalissa lahdissa ja vuonoissa ja talvehtivat mannerrinteellä sijaitsevissa syvissä, jääpeitteisissä elinympäristöissä. Elinympäristö Norsuvalaiden vaellukset seuraavat tiiviisti irtojään liikkeitä. Kausittaisia levinneisyysalueita yhdistävät laajat vuosittaiset vaellukset (yli 1 000 km), jotka kestävät noin kaksi kuukautta. Populaatio Maailmanlaajuinen: Maailmanlaajuinen kokonaiskanta on yli 170 000 valasta, mutta tähän ei sisälly Koillis-Grönlanti eikä Venäjän arktinen alue, josta ei ole saatavilla arvioita. Kymmenessä osapopulaatiossa on yli 10 000 yksilöä ja kahdessa osapopulaatiossa yli 35 000 yksilöä. Vaikka norsunvalaita esiintyy laajalti arktisilla vesillä, niiden levinneisyys, liikkuminen ja geneettiset ominaisuudet viittaavat noin 12 erilliseen tai osittain erilliseen osapopulaatioon tai hoitokantaan. Tila IUCN: vähiten huolestuttava
CITES:
USFWS:Not listed
Fun Facts
- Narvivalas ja valkohai ovat ainoat Monodontidae-heimon jäsenet.
- Joidenkin teorioiden mukaan urokset ”temppuilevat” syöksyhampaidensa kanssa tai käyttävät niitä tunkiakseen tiensä läpi jäälauttojen tai jopa vartaisiinsa saalista. Nämä teoriat ovat epätodennäköisiä. Jos syöksyhammas vahingoittuisi, se voisi johtaa vakaviin infektioihin ja norsuvalaiden kuolemaan. Keihäs toimii luultavasti urosten toissijaisena sukupuoliominaisuutena, joka osoittaa, mitkä urokset ovat vanhempia ja kypsempiä.
- Yleisestä uskomuksesta poiketen norsuvalaat eivät keihästä kaloja syöksyhampaillaan, vaan imevät saaliin suuhunsa ja nielevät sen sitten kokonaisena.
- Norsuvalaat kulkevat pohjoisemmaksi kuin kenties yksikään muu valaslaji. Ne ovat sopeutuneet hyvin elämään jäisissä vesissä, ja niiden ruumiinpainosta jopa 35 % on rasvaa niiden eristämiseksi.
Ekologia ja suojelu
Tappajavalaat ja grönlanninhait saalistavat norsuvalaita, mutta norsuvalaiden tärkein vihollinen on ihminen. Koska jotkut uskovat, että niiden syöksyhampailla on lähes maagisia parantavia ja aphrodisiac-ominaisuuksia, niitä metsästetään yhä nykyäänkin laittomasti. Kuten muitakin valaita, sekä kansalliset että kansainväliset lait suojelevat norsunvalaita.
Bibliografia
Jefferson, T.J. Leatherwood, S. ja M.A. Webber. FAO:n lajien tunnistusopas. Maailman merinisäkkäät. Rome. FAO, 1993.
Leatherwood, Stephen ja Reeves, Randall R. The Sierra Club Handbook of Whales and Dolphins. San Francisco: Sierra Club Books, 1983.
Nowak, Ronald M. (toim.). Walker’s Mammals of the World. Vol. II. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 1991.
Parker, S. (toim.). Grizmek’s Encyclopedia of Mammals. Vol. IV. New York: McGraw-Hill Publishing Co., 1990.
Reeves, R. R., Stewart, B.S., Clapman, P.J. ja J.A. Powell (Peter Folkens kuvittaja). National Audubon Society: Guide to Marine Mammals of the World (Maailman merinisäkkäiden opas). New York: Random House, 2002.
http://animaldiversity.ummz.umich.edu
Lowry, L., Laidre, K. & Reeves, R. 2017. Monodon monoceros. The IUCN Red List of Threatened Species 2017: e.T13704A50367651. http://dx.doi.org/10.2305/IUCN.UK.2017-3.RLTS.T13704A50367651.en. Ladattu 25.9.2018.
NOAA Fisheries – Narwhal Species Profile. https://www.fisheries.noaa.gov/species/narwhal. Ladattu 25. syyskuuta 2018.