Kautta vuosisatojen taiteilijat ovat valinneet asetelman aiheekseen monista eri syistä: heijastaakseen omistajansa asemaa, olipa se sitten nöyrä tai ylimielinen; symbolisen merkityksensä vuoksi, joka paljastaa kätketyn tarinan tai ajatuksen; vangitakseen ohimenevän esineen, kuten kukan tai hedelmän, luonnollisen kauneuden; osoittaakseen taiteilijan taitavan maalaustekniikan; tai kontrolloiduksi rakennelmaksi, jonka avulla voidaan ilmentää visuaalisten elementtien abstrakteja luonteita.

Traditionaalisesti asetelma on piirustusta ja maalausta esineistä, kuten hedelmistä, kukista ja kotitalousesineistä, jotka on yleensä järjestetty pöydälle.

• Willem Kalf maalasi asetelmia, jotka kuvastivat omistajansa yltäkylläistä elämäntyyliä ja asemaa.

• Harmen Steenwyck kuvitti esineitä, jotka välittivät katsojalle piilotetun viestin.

• Jean-Baptiste-Siméon Chardin osoitti meille, että meitä ympäröivissä vaatimattomissa kotitalousesineissä on suurta kauneutta.

• Henri Matisse tehosti kokemustamme hedelmistä, kukista ja eksoottisista esineistä ekspressiivisellä värinkäytöllään.

• Juan Gris kokeili asetelmien avulla tapaa, jolla hahmotamme esineitä tilassa ja ajassa.

• Giorgio Morandi luo rauhallisia, herkkiä asetelmia, jotka ovat syvällisen mietiskelyn ja havainnoinnin tulosta pitkän ajan kuluessa.

• Tyhytelämä aiheena on tarjonnut eri aikakausien taiteilijoille alustan tutkia suhdettaan meitä ympäröivään esinemaailmaan.

• Maailmamme kehittyessä uudet tuotteet, esineet ja nykyaikaiset mediat tarjoavat jatkossakin uusia väyliä asetelman tyylilliselle kehitykselle ja uudelleen keksimiselle taiteen aiheena.